Itseriittoisia omanhännännostajia ja elitistisiä kuppikuntia? Suomalaisissa yhteisöissä on melkoinen kirosana sanoa tekevänsä hyvää duunia, jopa niin pahasti, että on aika paha jos sanoo yleensäkin tekevänsä jotain.
Se, että Alfaconia mainostettiin skeneaktiivien conina ärsytti joitakin ja moni mutisi paheksuvasti kun Suomen roolipeliseura ry perustettiin skeneaktiivien seuraksi.
Ettäs kehtaavat, nuo elitistit!
Ovat “skeneaktiiveina” olevinaan parempia kuin me muut, aktiivisempia, tietäjiä jotka tietävät ja roikkuvat kaiken maailman verkostoitumishäppeningeissä sen sijaan että rehellisesti harrastaisivat!
Skeneaktiivia on sanana määritellyt tarpeensa pohjalta muunmuassa Suomen roolipeliseura ja Alfaconin järjestäjät, mutta määritelmästä ei lopulta ole ollut juuri eripuraa. Skeneaktiivi on tyyppi, joka tekee jotain aktiivisesti ropeskenen hyväksi – sana sinäänsä ei vielä tarkoita, että teot olisi jotenkin erityisen eeppisiä tai suuria, tai edes hyödyllisiä. Muutaman roolipeliarvostelun kirjoittaminen tai paikallisconin järjestelyissä auttaminen on jo aktiivisuutta skenessä.
Nähdäkseni ainoa kriteeri skeneaktiiviudelle on se, että tekee jotain myös muiden kuin vain oman pelipöytänsä eteen. Tätäkin määritelmää tosin voi venyttää kun otetaan huomioon niiden tyyppien merkittävä panos, jotka kehittävät uusia sääntöjä, pelimaailmoja tai hyviä käytänteitä omassa pöydässään ja vain silloin tällöin jakavat tätä salatietoa muillekin.
Skeneaktiivi voi olla pelintekijä, coninjärjestäjä, blogaaja, vlogaaja, kriitikko tai vaikka roolipeliaiheista musiikkia tekevä tyyppi. Jos kirjoitat nokkelimman seikkailusi ylös ja laitat sen jakoon jotta muutkin pääsevät nauttimaan siitä, olet harrastanut aktiivisuutta roolipeliskenessä. Sinäkin, hyvä lukija, saatat siis tämän määritelmän perusteella olla skeneaktiivi. Kehtaatkin olla pitämättä kynttilääsi vakan alla!
Onhan se sinällään totta, että skeneaktiivit ovat verkostoituneita, pitävät meteliä tekemisestään ja osaavat coolisti namedroppailla muita skeneaktiiveja. Ammattikehtaajuus on yksi monilta skeneaktiiveilta löytyvä piirre, joka ärsyttää sivustahuutelijoita.
Mutta toisaalta jos ei kerro tekemisistään, työ valuu usein hukkaan. Jotta saa zinelle lukijoita, coniin kävijöitä tai omaa peliä myytyä, täytyy uskaltaa mielellään jopa kehua työn laatua. Pitää myös oppia tuntemaan ihmisiä, joiden kanssa voi vaikkapa järjestää sen conin tai julkaista zinen, mielellään kannattaa tutustua myös vaikkapa nimekkäisiin pelijulkaisijoihin tai taitaviin taiteilijoihin, ehkä jopa kerätä eräänlainen oma aktiivien posse.
Ja jossain vaiheessa jonkun roolipelinäyttelyn avajaisissa skumppalasi kädessä saattaa tulla elitistinenkin olo.
Kaikissa harrastuspiireissä on aina niitä keskeisiä tyyppejä, jotka kutsutaan kaikkialle ja joiden ääntä kuunnellaan. Kaikissa harrastuksissa on myös niitä tyyppejä, jotka tekevät harrastamisesta muille mukavampaa, kätevämpää, mielenkiintoisempaa ja saavutettavampaa.
Se, ovatko skeneaktiivit elitistisiä portinvartijoita vai rakasta harrastustaan paremmaksi kehittäviä visionäärejä riippuu siitä, mitä he oikeasti tekevät, ei siitä miltä se ulospäin näyttää tai miltä sana skeneaktiivi meidän mielestä kuulostaa.
Kun tehdään asioita vapaa-ajalla ja harrastuksena, ahkerimmatkaan skeneaktiivit eivät aina jaksa juurta jaksaen selittää kaikille epäilijöille, miksi heidän mielestään juuri tämän asian kehittäminen on tarpeen.
Ja nykypäivänä kun harrastuksen sisäinen uutisvirta on vuolasta, niitä epäilijöitä riittää netti pullollaan oli hanke mikä hyvänsä. Haters gonna hate.
Voiko harrastus kehittyä, jos me kaikki kyhjötämme omissa pelipöydissämme? Olisiko tätä harrastusta lainkaan tässä laajuudessaan ilman skeneaktiiveja? Niistä tyypeistä, jotka huutelevat omasta pelipöydästään ja koettavat latistaa skeneaktiivien innon tehdä uutta, ei lopulta ole mitään hyötyä.
Kohti skeneaktiivin uljasta uraa?
Jos koet olevasi skenaktiivi tai sinua kiinnostaa tulla sellaiseksi, yksi hyvä paikka aloittaa on Alfacon -tapahtuma Mikkelissä. Seuraava Alfacon järjestetään 10.-12.2.2023 Otavan Opistolla ja ilmoittautumiset, ohelma-aikataulut sun muut tiedot löytyy osoitteesta alfacon.fi.
Toinen tapa on hypätä mukaan jonkun järjestön toimintaan, useimmilla on toimijahaku aina auki ja yhdistysjutuissa pärjää ihan maalaisjärjellä. Monilla paikkakunnilla on paikallisia järjestöjä tai kerhoja, mutta etäyhteyksinkin verkostoituminen onnistuu. Suomen roolipeliseura ry, jonka puheenjohtajana toimin, etsii aktiiveja erilaisiin projekteihin tai yhdistyksen hallituksen tueksi esimerkiksi sihteerin ja jäsenvastaavan pesteihin.
Joku Muu Blogi 